Suomalaisen Naisliiton saavutettavuusprojektin tuloksia

­Ikäihmiset ovat aktiivisia kansalaisia, osallistujia ja vapaaehtoistyön tekijöitä, sanoo senioriaktiivi, juristi Tuulikki Petäjäniemi, Naisjärjestöjen Keskusliiton entinen puheenjohtaja ja entinen kansanedustaja.

Hän muistuttaa Patina-lehdessä, että ikäihmiset eivät ole taakka yhteiskunnalle, toisin kuin usein väitetään. Hekin maksavat veroja ja ovat kuluttajina merkittävä ryhmä. Petäjäniemi kehottaakin eri järjestöjä yhteistoimintaan ikäsyrjinnän lopettamiseksi ja ikäihmisten arvostuksen nostamiseksi.

Suomalainen Naisliitto on samaa mieltä. Liitto pani kaksi vuotta sitten alulle Saavutettavuus-ohjelman EU:n saavutettavuusdirektiivin innoittamana. Projekti tähtää siihen, että ikäihmisiä syrjäyttävät käytännöt tuodaan julki ja haetaan niille samalla ratkaisuja sekä omin toimin että yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.

Ikäsyrjintä näkyy esimerkiksi siinä, että ikäihmiset unohdetaan eikä heitä kuulla edes heitä itseään koskevissa asioissa.

Yli 79-vuotiaiden mielipiteellä ei ole enää painoa

Mielipidetutkimuksia tekevät laitokset ulottavat otoksensa korkeintaan 79-vuotiaisiin, useimmat sitä alempiin ikäryhmiin. Tulokset voivat painottua väärin, kun mittava osa väestöstä jää sivuun.

Tämän vääristymän korjaaminen on Naisliiton Saavutettavuus-ohjelman yksi tavoite. Olemme lähettäneet jo kahdelle suurimmalle mielipidekyselyjä tekevälle yritykselle tiedustelun, mihin syrjivä käytäntö perustuu. Keskustelu jatkuu, kun saamme vastaukset.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kolmasosa äänistä tuli 56-78-vuotiailta. 94-vuotiaiden kohdallakin äänestyskäyrä kertoi vielä 30 prosentin aktiivisuudesta, kun 20-vuotiaista vähän yli 40 prosenttia kävi uurnilla. Halu ottaa kantaa ja osallistua säilyy siis korkeisiin ikävuosiin asti.

Sosiaali- ja terveysministeriö teki jokin aika sitten Kansallisen ikäohjelman, jonka tavoitteet on suunnattu vuoteen 2030 asti. Ensimmäinen versio ohjelmasta julkaistiin niin, että sen valmistelussa ei kuultu eläkeläisjärjestöjä. Jatkoon on sitten otettu mukaan joitakin ikäihmisiä.

Valtio-opin professori Maija Setälä ja projektitutkija Katariina Kulhia ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kansalaisten näkökulmien sivuuttaminen voi jopa rapauttaa luottamuksen päätöksentekojärjestelmään.

Suomen väkiluku oli 2020 vähän yli 5,5 miljoonaa. Yli 65-vuotiaita oli yli 1,2 miljoonaa, lähes 23 prosenttia koko väestöstä.

Kyse on siis valtavasta määrästä kansalaisia, jotka eivät ole yksi yhtenäinen joukko 65+, paketti nimeltä ikäihmiset. Nuorempien ikäluokkien tavoin heilläkin kunto, kiinnostus ja aktiivisuus vaihtelevat. Niin heitä tulisi myös kohdella. Kuunnella kaikkia, ja suunnata toimet tarpeiden mukaan.

Kansallisen ikäohjelman lähtökohta on, että digitalisaatio ja uudet teknologiat lisäävät ikäihmisten hyvinvointia. Sinänsä oivallinen tavoite. Mutta todellisuus näyttää toiselta. Digitalisaatio uhkaa syrjäyttää ison osan väestöstä.

Digiongelmia on yli miljoonalla suomalaisella

Arviolta yli miljoonalla suomalaisella on erityisiä haasteita verkkopalveluiden käytössä: ikääntyminen, erilaiset vammat, lukivaikeus, mielenterveyden ongelmat ja heikko suomenkielen taito. Vaikeuksiin uhkaavat ajautua myös ikäihmiset, jotka ovat vähävaraisia ja tottumattomia käyttämään uutta tekniikkaa. Kaikilla ei edes ole tietokonetta. Jos ei ole kunnolla varaa lääkkeisiin, ei pysty hankkimaan tietokonettakaan. Tässä joukossa on paljon naisia, joilla on pienet eläkkeet.

Pankkipalvelut etääntyvät ja palveluaikoja on vain harvoin. Jos digimaailmakaan ei aukea, vaihtoehdot ovat vähissä. Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset ajetaan umpikujaan.

Suomen Pankin pankkivaltuusto kehotti 2020 Finanssivalvontaa varmistamaan peruspankkipalveluiden saatavuuden ja palveluiden toimivuuden kaikissa oloissa sekä kiinnittämään huomiota digitaalisia palveluita käyttämättömien asiakkaiden pankkipalveluiden toteutumiseen.

Paljon ei ole edistytty, vaikka muutamia hyviä esimerkkejä on julkisuudessa esitelty.

Omalta osaltamme olemme selvittämässä hyvien ja huonojen käytäntöjen laajuutta. Mietimme myös, mitkä toimijat voitaisiin saada yhteiseen joukkoon vaatimaan isojen epäkohtien korjausta.

Vuonna 2020 yli 65-vuotiaista naisia oli kaikkiaan noin 860 000, koko väestöstä 15,5 prosenttia. Naisliitto näkee, että ikäihmisten elämisen ongelmat kuuluvat myös naisliikkeelle ja Naisjärjestöjen Keskusliitolle NJKL:lle, eivät vain eläkeläisjärjestöille.

Suomalainen Naisliitto lähetti vuoden alkupuolella kirjeen NJKL:lle. Totesimme, että ikäihmisten ongelmiin, erityisesti digipulmiin, pitäisi tarttua nyt nopeasti ja isolla joukolla. Ehdotimme, että NJKL voisi lisätä yhdeksi ohjelmakseen kaikki huomioon ottavan pankkiasioinnin yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.

Yhtenä osana digiongelmien purkua pitäisi luoda myös yhteys teknologian kehittäjiin, jotta laitteistoista saataisiin helppokäyttöisiä. Koneiden testaukseen pitäisi aina kutsua myös ikäihmisiä. Tästäkin kokonaisuudesta pyrimme ottamaan selvää hankkeemme jatkossa.

Suojateiden liikennevalot suosivat pikajuoksijoita

Arjen pienet harmit on otsikko yhdelle ohjelmaosiolle. Esimerkiksi käyvät vaikkapa liikennevalot. Työryhmän kohtuullisen hyväkuntoisetkin eläkeläiset ovat itse kokeneet, miten he eivät ehdi edes kaksikaistaisen kadun toiselle puolelle turvallisesti vihreillä valoilla.

Vaasassa asiaa on viety eteenpäin. Siellä on kuvattu rollaattorilla kulkevan ikäihmisen eteneminen suojatien valoissa. Video viedään liiton FB-sivulle nähtäväksi. Kaupungin virkaväeltä aiotaan sitten kysyä, miten ylimenoajat suunnitellaan. Vähän hitaammatkin huomioon ottava korjausvaade on seuraava vaihe. Keskustelut kerrotaan FB-sivuilla.

Tarvitaan kauniita ja helposti puettavia vaatteita

Yhtenä osan Naisliiton Saavutettavuus-hanketta on vielä vaatetus. Ikääntyville naisillekin halutaan kauniita ja muodikkaita vaatteita, jotka on helppo pukea päälle. Olemme olleet jo yhteydessä joihinkin vaatteiden suunnittelijoihin ja alan oppilaitoksiin.

Naisliiton mielestä ikäihmisten ongelmat pitäisi ottaa huomioon kaikissa niissä toimissa, joilla arvioidaan olevan vaikutusta eläkeläisväestön hyvään elämiseen. Samaan tapaan kuin sukupuolinäkökulmaa on ajettu pysyväksi juonteeksi viranomaisten eri hankkeissa. Tässäkin on tarve laajaan yhteistyöhön.

Naisjärjestöjen Keskusliitolle lähetimme kevään kirjeessä vielä yhden ehdotuksen. Toivoimme keskusliiton panevan pystyyn maanlaajuisen kampanjan ikäsyrjinnän lopettamiseksi, ikäystävällisyyden kasvattamiseksi.