Talouskoulun vihkiäiset
Talouskoulun seinät alkoivat kohota ripeästi ja jo juhannuksena oli talo vesikatossa. Sisustustyöt saatiin valmiiksi marraskuun 12. päivään mennessä 1934, jolloin talossa oli virallinen lopputarkastus. Kaikki kolme klubin johtokuntaa kokoontuivat kello 15 arkkitehti Ortelan kanssa tarkastamaan uutta Talouskoulun rakennusta. Pieniä korjauksia löytyi seuraavan päivän varsinaisessa tarkastuksessa esitettäväksi. Klubi oli muuttamassa myös uuteen rakennukseen ja entistä huoneistoa ajateltiin vuokrattavaksi maksua vastaan iltamiin ja kokouksiin. Uuden talon tarkastuksessa urakoitsija Juho Myntti Oy lupasi tehdä tarvittavat korjaukset. Osa muutoksista, joita rakentaja oli katsonut tarpeelliseksi, tehtiin lahjana, osasta perittiin maksu. Pääpiirteittäin rakennus todettiin täysin tyydyttäväksi. Talouskoulussa tarjottiin tarkastuksen päätyttyä maukas lounas kaikille tarkastuksessa mukana olleille viranomaisille, työn suorittajille ja rakennustoimikunnan jäsenille.
Marraskuun 13. vuonna 1934 koulu muutti
uuteen taloon. Iloisin mielin mutta vaativan velvoituksen tuntien silloiset
opettajat yhdessä puuhakkaan oppilasjoukon kanssa kantoivat tavarat vanhasta
rakkaaksi käyneestä talosta uuteen upeaan kouluun. Tuntui kuin olisi vanha
rakennus kaihoisena kallistanut päätään, kuunnellen kaikkoavia nuoria ääniä ja
murheellisena katsellut kepeiden jalkojen hyppelemistä uuden talon komeaa
portaikkoa ylös. Olihan vanha talo antanut suojan koululle 14 vuotena, monet
parvet nuoria tyttöjä oli sen keittiön liesien äärestä lähtenyt vaalimaan omaa
kotiliettään, monta hauskaa ja rakentavaa hetkeä oli siellä eletty illanviettoineen
ja näytelmineen. Jotakin kallista katosi vanhan talon kanssa.
Toukokuun 13. vuonna 1935 oli kevätkauden viimeinen klubi-ilta. Eteläpohjalaiset, illan emännät, lahjoittivat neljä seinäkynttelikköä ja kauniin tinaisen kukkamaljakon. Kyntteliköt oli suunnitellut taiteilija Einari Uusikylä. Suuremman salin seinällä ryijyn kahden puolen oli juhlallinen kynttelikköpari, jonka nimi oli Juhlakukka. Toisen parin aiheena oli Uhriliekki. Niissä erikoisesti huomio kiintyi kauniiseen väriin ja siroon muotoon. Hilja Vestberg selosti tulevia Talouskoulun vihkiäisiä, joihin oli tulossa vieraita ympäri Suomea, aina Joensuusta saakka. Kouluhallitus ja maan hallitus lähettäisivät edustajansa ja tietenkin omia klubilaisia oli tulossa runsaasti.
Ohjelma vihkiäisjuhlassa 25. toukokuuta 1935 klo 13
Virsi: 472: 1,3.
Rukous: Lehtori T. Pöysti
Virsi: 472: 4.
Puhe: Kirkkoherra L. J. Roschier
Laulua: Oppilaskuoro joht. rouva T. Hase.
Puhe: Rouva H. Vestberg
Puhe: Johtaja R. Heiskanen
Laulua: Oppilaskuoro joht. rouva T. Hase
Soittoa: Trio
Historiikki: Rouva H. Vallinmäki
Yksinlaulua: Rouva H. Laxen
Vapaa sana
Isänmaan virsi
Vaasa-lehti omisti toukokuun 27. päivän numeronsa etusivun lähes kokonaan juhlaselostukselle. Suvivirren ja lehtori Tyyne Pöystin lyhyen rukouksen jälkeen vihkimispuheen piti kirkkoherra L.J. Roschier. Hän totesi, että vaikka koulun tarkoitus oli valmistaa tyttöjä siihen, mikä niin paljon merkitsee jokaisessa kodissa, Herran varoitus on olla liikaa huolehtimatta tämän maailman menosta, sillä ”ihminen ei elä yksinomaan leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Herran suusta”.
Kutsuvieraita ja Naisklubin jäseniä oli läsnä satakunta. Oppilaskuoro esiintyi Tyyne Hasen johdolla. Luovutuspuheen piti Naisklubin puheenjohtaja Hilja Vestberg. Hän tähdensi, että Naisklubin tähtäimessä oli sen perustamisesta asti ollut naisen aseman kohottaminen henkisellä, yhteiskunnallisella ja aineellisella alalla. Ensi sijalla oli aina ollut yhteiskunta. Hän totesi, että päämääräksi asetettiin Talouskoulun perustaminen maakuntaamme varten, sillä naisen ensimmäisenä työalana oli ollut ja tuli toivottavasti aina olemaan koti. Miehen työ kodin hyväksi oli enemmän ulkonaista, nainen piti huolen lasten kasvatuksesta, ja siten lepäsi tulevaisuus välillisesti hänen käsisään. Maamme tarvitsi ennen muuta hyviä koteja ja niissä hyviä emäntiä. Hän mainitsi puheessaan Ruusa Tikanojan yhtenä niistä naisista, joiden ansiota oli, että toiminta sai alkunsa, mutta valitettavasti katkesi hänen työnsä liian varhain. Hän kiitti myös vaasalaisia liikemiehiä ja kaikkia niitä tahoja, jotka olivat alusta alkaen hanketta avustaneet. Vestberg muistutti, että päämääränä tulisi aina olla eteenpäin pyrkiminen, sillä oppilaitosta ei tee rakennus vaan sen oppilaat. Hän toivoi, että jokainen sukupolvi yhä pyrkisi luomaan sellaista, mitä muut eivät ole vielä tehneet. Sillä maan päällä ei loppujen lopuksi ole mitään muuta ikuista kuin työ.
Koulutalon otti vastaan johtajatar Reetta Heiskanen. Hänkin kiitti Naisklubin puheenjohtajaa rouva Hilja Vestbergia, Maataloushallituksen kotitaloustarkastaja Elina Kanerviota, joka oli ollut henkisenä tukena koulua luotaessa ja kaikkia osapuolia, jotka olivat edesauttaneet ja mahdollistaneet sen, että rakennus oli toimintavalmiina. Hän toivoi, että voitaisiin tehdä todella tuloksellista ja iloista työtä tässä talossa, jossa oli olemassa siihen kaikki mahdollisuudet.
Oppilaskuoro lauloi Siniristilippumme. Sen jälkeen siirryttiin alakerran ruokasaliin kahvipöytien ääreen. Ohjelmassa oli Aaltosen trion musiikkia, rouva Martta Laxenin laulua Aaltosen säestämänä, tervehdyksiä ja onnitteluja. Talouskoulun opettajatar neiti Elma Värri luki rouva Hilja Vallinmäen laatiman historiikin. Siinä kerrottiin Naisklubin päätöksestä 7.4.1919 perustaa Vaasan Talouskoulu. Nuijan talosta saatiin aluksi käyttökelpoinen Talouskoulun huoneisto. Rahankeruun erilaisista vaiheista kerrottiin, perustamiskuluista, valtionavuista, Naisklubin arpajaisista, myyjäisistä ja iltamista, joilla rahaa hankittiin usean vuoden ajan sekä opetuksen aloittamisesta kolme kuukautta kestävillä talous-, käsityö- ja kutomakursseilla. Kutomaosasto lakkautettiin kuitenkin vuonna 1924 ja käsityöosasto vuonna 1926. Syksyllä 1930 talouskurssi muutettiin asetuksenmukaisesti neljä ja puoli kuukautta kestäväksi. Historiakatsauksessa lueteltiin johtajattaret ja talousopettajat sekä heidän toimikautensa. Oppilasmäärä oli kasvanut vuosi vuodelta. Kaikkiaan 1070 oppilasta oli jo käynyt Vaasan Talouskoulun.
Vuodesta 1930, jolloin Talouskoulun johtokunta Maataloushallituksen määräyksestä uudelleen järjestettiin, oli Naisklubin puolesta sen johtokuntaan kuulunut Hilja Vestberg, varajäsenenä Naimi Molander ja Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran edustajana Hilma Vallinmäki, varalla Fanny Järvelä. Itseoikeutettuna johtokuntaan kuului johtajatar. Lopuksi esitettiin lyhyt selostus koulun rakennustöistä, lainoista ja rakennusavustuksista.
Sitten seurasi luettelo tervehdysten tuoneista, joita olikin eri puolista Suomea, mukana myös Maataloushallituksen kotitaloustarkastaja Elina Kanervio. Vaasalaiset koulut onnittelivat myös samoin Ruotsalainen Naisklubi, jonka onnittelun toi rouva Hagman. Lapuan Emäntäkoulun puolesta puhui johtajatar Anna Sjöstedt, ruotsalaisen Martta-yhdistyksen puolesta tohtorinna Hartman. Rehtori Impi Koskimies toi tervehdyksen Vaasan Suomalaisen Tyttökoulun puolesta, neiti Monnberg Korsholman Maatalouskoulun ja johtajatar Hiltunen Joensuun Talouskoulun tervehdykset. Tervehdysten jälkeen Naisklubin vuokralainen Pohjan Miehet esitti onnittelulaulun.
Onnittelut ja hyvät toivotukset esitti urkuri G. Stråhle. Laulu- ja musiikkiesitysten lisäksi puheita pitivät kaupunginjohtaja Rostén, kauppaneuvos Eskola, rehtori Tuominen ja tarkastaja Elina Kanervio. Kotitaloustarkastaja Kanervio onnitteli Maataloushallituksen ylijohtajan ja opetusosaston puolesta. Hän korosti puheessaan koulujen tehtävää pyrkiä levittämään enemmän ymmärtämystä ennen kaikkea vähäväkisiä kohtaan. Myös opettaja Hilja Vestberg, tarkastaja Elin Bergroth, tarkastaja Petäjä, kirkkoherra Roschier ja opettaja Hanna Kivinen pitivät puheen. Talouskoulun vihkiäisohjelma päätettiin Isänmaan virteen.
Illalla klo 20 alkoivat juhlaillalliset, joihin otti osaa yhteensä satakunta kutsuvierasta ja Naisklubin jäsentä. Trio Aaltosen esitettyä sikermän Merikannon säveleitä toivotti johtajatar Heiskanen kutsuvieraat muutamin iloisin sanoin tervetulleiksi. Sekakuoro Sirpaleet saapui tilaisuuteen esittäen toimitussihteeri Kosti Könnin johdolla Paciuksen Suomen laulun ja eräitä muita lauluja sekä lopuksi Klemetin Oi kallis Suomenmaa. Esitykset otettiin vastaan vilkkain suosionosoituksin. Kaupunginjohtaja Rosten toi lyhyessä puheessaan julki kiitoksensa siitä, mitä Naisklubi Talouskoulun luodessaan oli tehnyt kaupungille. Tarkastaja Elin Bergroth puhui emännän työn ja velvollisuudentunnon suuriarvoisesta merkityksestä, uusasiallisen ja itsenäisen naisen pyrkimyksesta kyetä itse hoitamaan myös kotinsa. Yksinlaulua esittivät rouvat Ortela ja Vaahtoniemi rouva Aaltosen säestämänä, kanttori Stråhle soitti kaksi Kuulan pianokappaletta. Lopuksi kohotettiin rehtori Antolan kehotuksesta kolminkertainen eläköön-huuto Vaasan Talouskoululle ja Naisklubille. Ilta päättyi yhteiseen pontevaan Vaasan marssiin.
Tervehdyksiä oli tullut joka puolelta maata samoin sähkösanomia. Vaasasta: Vaasan Naisvoimistelijat, Rakel Rajala, Inez Engberg, Vaasan Käytännöllinen Naisopisto, Saima Jäntti; Helsingistä: Anna Henrikson, Tyyne Alanko, ja Katri Antila, Aina Martikainen, Signe ja Bruno Sarlin, Elli Suninen, Maija Stenij ja Sievä Karttunen; Turusta: Tikanoja, Salli Ikola, ja Kaarina Valla; Sairalasta: Fiia ja Kaarlo Kangas; Seinäjoelta: Etelä-Pohjanmaan Naisten Raittiuskeskus; Ylistarosta: Laina Kaukosalo, Hellin Ylkänen, ja Laila Välimäki; Kauhajoelta: Kauhajoen Kotitalousopisto; Ähtäristä: Luutoset; Lapualta: Hilja Riipinen; Kuopiosta: Sarlo; Tampereelta: Tampereen Talouskoulu, Elli Juuramo; Järvenpäästä: Kotitalousopettajaopisto; Kuopiosta: Kuopion Talouskoulu; Hammaslahdelta: P. Korhonen.
Kukkaistervehdyksiä olivat lähettäneet Vaasan Suomalainen Klubi, Niiniojat, entiset vaasalaiset oppilaat, Elin Bergroth, Vikman ja Aarteet.
