Historia
Suomalainen Naisklubi perustettiin Vaasassa vuonna 1918. Samanlaisia naisyhteisöjä nousi ympäri maata. Suomalaiset naiset saivat voimaa ja intoa perustaa erilaisia yhdistyksiä siitä tosiasiasta, että heille oli myönnetty vuonna 1906 äänioikeus sekä oikeus asettua ehdokkaiksi vaaleissa.
”Yhteiskunnan hyvinvointi lähtee kotien hyvinvoinnista” oli moneen kertaan ääneen lausuttu ajatus Vaasan Suomalaisen Naisklubin jäsenten keskuudessa. Tämä lause ei jäänyt vain pelkäksi sanahelinäksi vaan kotien hyvinvointiin tähtäävät toiveet päätettiin toteuttaa. Nuorten tyttöjen kasvattaminen ja kouluttaminen oli naisklubilaisille erittäin tärkeä asia. Valtavin ponnistuksin ja uhrauksin Naisklubi perusti Vaasan Talouskoulun, jossa tytöt saivat monipuolista opetusta kodin ja talouden hoidosta. Klubin jäsenet hoitivat koulun hallinnon ja raha-asiat. Talouskoulun opettajat ja oppilaat ahkeroivat usein Naisklubin tilaisuuksissa, ja yhteistyö oli saumatonta.
Kun koulutusasiat siirtyivät valtion hallintaan, Vaasan Suomalainen Naisklubi suuntasi tarmonsa vanhustyöhön. Aikaansa ja vaivojaan säästämättä naisklubin jäsenet aloittivat jälleen mittavan rahankeruun, josta ei puuttunut kekseliäisyyttä, lahjakkaitten naisten luovuutta ja ahkeruutta. Vaasaan nousi ensin Liesi-talo ja vähän myöhemmin rakennettiin talo nimeltä Pursi. Molemmat rakennukset oli ajateltu helpottamaan vanhusten asumista ja luomaan viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä ikäihmisten elämään.
Suomen Naisliiton teemana vuonna 2011 oli ”Vapaaehtoistoiminta oikeudenmukaisuuden hengessä”. Vaasan Naisklubi innostui ajatuksesta ja alkoi järjestää jäsentensä voimin monenlaisia tapahtumia sekä omien vuokralaistensa iloksi että myös vanhainkodeissa ja sairaaloissa olevien henkilöiden virkistykseksi.
Sadassa vuodessa on tapahtunut paljon ja vain osa Naisklubin mittavasta työstä on voitu kertoa historiikkimme sivuilla.
Runsaasta lähdeaineistosta on löytynyt seuraava lause, joka on ollut johtotähtenä naisklubilaisten ja myös tämän kirjan kirjoittajien mielessä: Kunnioituksesta klubin perustajajäseniä ja heidän aikaansaamaansa henkistä ja aineellista perintöä kohtaan me toimimme tänäänkin.
Seija Lähdemäki, kunniapuheenjohtaja
