Yli 5000 oppilasta puolessa vuosisadassa

Vaasan Talouskoulun päiväjuhla alkoi dipl.urkuri Seppo Jussilan esittämällä muhkealla Rachmaninoffin Preludilla. Tervehdyssanat lausui johtokunnan puheenjohtaja Elvi Eljala. Hän kertoi koulun perustamisvaiheista ja talousopetuksen merkityksestä. Hän korosti, että järjestelmällinen ja järkiperäinen kodinhoito lisäsivät perheen viihtyvyyttä. Juhlapuheen piti ammattikasvatusneuvos Sirkka Kouki. Kaarina Lehtiö ilahdutti kuulijoita laulamalla Merikannon Heilu keinuni korkealle ja Lapselle sekä Kuulan Marjatan laulun. Sitten kuultiin viulisti Marja Tevannon esittämänä useita viulukappaleita mm. Händelin Affentuson d-duurisonaatin. Koulun nykytilanteesta kertoi koulun johtaja Nanny Svedström.

Useat kymmenet koulut, järjestöt ja yhdistykset sekä yksityishenkilöt muistivat juhlivaa koulua tervehdyksin, kukin ja lahjoin.

Koulu toimi aluksi puurakennuksessa, jonka Vaasan Suomalainen Naisklubi omisti. Vuonna 1934 valmistui uusi koulurakennus, jolloin toimintaa voitiin laajentaa ja ottaa lisää oppilaita. Silloinen oppilasmäärä oli 144 oppilasta vuodessa jakaantuen kahteen neljä ja puoli kuukautta kestävään kurssiin. Viidenkymmenen vuoden aikana on Vaasan Talouskoulu antanut opetusta 5088 oppilaalle. Suurin osa oppilaista on ollut kotoisin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta, mutta myös Savon, Kainuun ja kaukaisen Lapin nuoret ovat löytäneet tiensä kouluun.

Vaasan Talouskoululla on ollut onni saada pitkäaikaisia opettajia. Heistä mainittakoon Reetta Heiskanen, joka toimi koulun johtajana 33 vuotta, siis vuoden 1955 loppuun, jolloin hän jäi eläkkeelle.  Hänen aikanaan koulussa on tehty perusteellinen korjaus, joka on luonut mahdollisuudet nykyaikaiselle opetukselle. Nanny Svedström opetti 33 vuotta, josta ajasta toimi johtajana 14 vuotta. Leea Raittila opetti 24 vuotta, Maija Härmälä ja Eeva Raikio kumpikin 23 vuotta, Mirjam Saarinen 14 vuotta ja Kerttu Heikkilä 18 vuotta. Nämä opettajat opettivat vielä Talouskoulun 50-vuotisjuhlien jälkeenkin. Vuoden 1955 jälkeen ei opettajakunnassa ollut tapahtunut muutoksia, ja osa opettajista oli hoitanut opetustyötä jo yli 20 vuotta.

Koulutusta uudistettiin  

Vaasan Talouskoulu toimi Maataloushallituksen alaisena 1.7.1968 saakka, jolloin kaikki kotitalousoppilaitokset siirrettiin Ammattikasvatushallituksen alaisuuteen.Talouskoulun pitkäaikainen rehtori Nanny Svedström jäi eläkkeelle vuona 1971 ja hänen tilalleen valittiin talousopettaja Lea Raittila. Tämän seuraajaksi tuli jo vuonna 1973 talousopettaja Eeva Raikio, joka johti koulua vielä sen kaupungille siirtymisen jäljeenkin aina vuoteen 1996.

Valtion opetushallinto alkoi kehittää keskiasteen koulutusta monin eri tavoin. Kun Vaasan lääninhallituksen kouluosasto otti yhteyttä Naisklubiin ja ehdotti, että keskiasteen uudistamisen edellyttämiä ammattilinjoja perustettaisiin Talouskoulun yhteyteen, suostuttiin yhteistyöhön.

Koulutus kesti puoli vuotta, kevätkurssi tammikuun alusta toukokuun loppuun ja syyskausi elokuun alusta noin joulukuun 20. päivän tienoille. Kurssin pituudeksi tuli 100 työpäivää. Haku kouluun tapahtui yhteisvalinnan kautta. Oppilaita otettiin 80 kummallekin kurssille. Vaatimuksena kouluun pääsemiseksi oli 16 vuoden ikä ja kansa-, keski- tai peruskoulun oppimäärä ja lääkärintodistuksen osoittama riittävän hyvä terveys. Alaikärajan ylittäneillä oli yleensä paremmat mahdollisuudet menestyä kurssilla, joka lyhyenä aikana sisälsi aika runsaasti teoriaa ja voimia vaativaa käytännön työtä. Opiskeluohjelma oli kuitenkin vaihtelevampi kuin oppivelvollisuuskoulussa. Koulutus oli sama kaikille.

Koulupäivän pituus oli kahdeksan tuntia, joista kolme tuntia oli teoriaa ja viisi tuntia käytännön töiden harjoittelua. Teoria-aineita oli yhteensä 25: ravinto-oppi, elintarvikeoppi, ruuanvalmistusoppi, säilöntäoppi, käsityöoppi, kodinhoito-oppi, työoppi, perhekasvatus, asioimiskirjoitus, kodin talousoppi, kuluttajapolitiikka, terveysoppi, lastenhoito-oppi, yhteiskuntaoppi ja opiskelutekniikka. Jokainen oppilas sai käytännön töiden opetusta 475 tuntia. Siitä 285 tuntia oli ruokataloutta ja 95 tuntia kodinhoitoa sekä sama määrä käsityönopetusta. Oppilaat oli jaettu kahteen ryhmään teorian opiskelua varten ja käytännön harjoituksia varten viiteen ryhmään, joista kolme oli keittiössä, yksi kodinhoidossa ja yksi käsitöissä. Vuorot vaihtuivat viikottain.

Keittiöistä kaksi oli tavallista opetuskeittiöitä ja yksi ruokalakeittiö, jossa tutustuttiin suurkeittiönkin työvälineisiin. Keittiövuoroissa opittiin sekä arki- että juhla-aterioiden valmistuksen lisäksi leipomista ja säilöntää. Neljässä perhekeittiössä oppilaat työskentelivät kukin vuorollaan viikon ajan valmistaen itsenäisesti ruuan neljälle hengelle. Kodinhoidossa opetettiin asunnon eri pintojen ja vaatetuksen hoito- ja huoltomenetelmiä. Samalla perehdyttiin myös laitossiivoukseen ja sen välineistöön.

Käsitöissä valmistettiin erilaisia kodin käsitöitä esimerkiki liinavaate- ja pukuompelutöitä. Myös kaavojen korjausta ja käyttöä harjoiteltiin.

Talouskoulun kustannukset koostuivat opinto- ja ruokamaksuista, kirjoista, käsityötarvikkeista sekä asumiskuluista. Koulu välitti asuntoja oppilailleen. Terveydenhoitajan vastaanotto oli koulussa kaksi kertaa viikossa ja lääkärin vastaanotto joka toinen viikko.

Talouskoulun tilat tuli saneerata uudenlaista koulutusta varten. Vuosikokouksessa vuonna 1983 päätettiin saneerata Talouskoulu, ja arkkitehtitoimisto Annikki Nurminen valittiin suunnittelijaksi. Johtokunta valitsi rakennustoimikunnan, johon kuuluivat Ritva Hyöky, Kerttu Ilmonen, Sirkka Salmi, Mirjam Saarinen, Saara Tyyni ja Eeva Raikio. Vuoden 1985 alussa päästiin saneeraustyöt aloittamaan. Koululle vuokrattiin tilaa remontin ajaksi viereisestä Tiklas-kiinteistöstä. AKH myönsi saneeraukseen valtionavustusta. Naisklubi rahoitti oman osuutensa myymällä Asunto Oy Liesi-talon osakkeita ja ottamalla korkotukilainaa.

Koulurakennus tarvitsi myös muuta kunnostusta, sillä tämä oli ensimmäinen peruskorjaus 50 vuoteen. Kaukolämpöön koulu oli liitetty vuonna 1972.

Ikkunat, ovet, lämpöpatterit ja lämpöverkosto oli uusittu vuonna 1979 ja nyt uusittiin myös vesi- ja viemäriputket sekä sähköt. Samalla asennettiin koneellinen ilmastointi, uusittiin vesikatto, tehtiin salaojitus koulurakennuksen ympärille ja ulkopuoli rapattiin sekä maalattiin. Kaikki sisätilat kunnostettiin ja tilojen käyttötarkoituksia muutettiin. Samalla entinen kylmä ullakko otettiin käyttöön. Sinne rakennettiin sosiaalitilat 70 oppilaalle. 

Koulutus laajeni uudistetuissa tiloissa niin, että siellä alkoi vuonna 1985 talouskoulukurssin lisäksi koti- ja laitostalouden peruslinja. Vuonna 1987 Vaasan Talouskoulun nimi muutettiin Vaasan koti- ja laitostalousoppilaitokseksi.

Vuonna 1988 Naisklubi osti koululle pianon ja pianotuolin. Samana vuonna maksettiin myös Talouskoulun kirjoja ja jaettiin stipendejä laitoshuoltajalinjan ja talouskoulun opiskelijoille.

Suomen täyttäessä 70 vuotta istuttivat koulun opettajat ja oppilaat männyn koulurakennuksen eteen.