Klubin naiset haaveilevat omista tiloista

Vuonna 1918 perustettiin kirjasto, jossa oli aluksi vain 10 nidettä. Ensimmäinen kirjastonhoitaja oli neiti Siiri Marttinen. Puheenjohtaja Hilja Vestberg esitti kirjastonhoitajan toivomuksena, että Naisklubin jäsenet lahjoittaisivat Naisklubin kirjastolle lukemiaan kirjoja. Siten saataisiin Naisklubin pieni kirjasto kasvamaan. Kirjojen hankkimiseksi oli aluksi niin sanottu kirjastomaksu, joka oli ensin viisi markkaa mutta alennettiin pian kahteen markkaan. Lainausmaksu oli 25 penniä kirjalta ja saman verran sakkoa päivää ja kirjaa kohti. Vuoden lopussa kirjoja oli jo 110 nidettä. Naisklubin jäsenet hoitivat kirjastoa korvauksetta, ja muun muassa opettaja Saimi Lainio hoiti kirjastoa usean vuoden ajan. Lapsille pidettiin myös satuiltoja. Vuonna 1920 kirjastossa laskettiin olevan jo 679 nidettä. Kirjastosta poistetut mutta vielä lukukelpoiset kirjat lahjoitettiin merimiehille ja eräille yhdistyksille. Vuonna 1938 kirjoja oli noin 900 kappaletta, jotka osittain ostettiin Naisklubin vuosittain antamalla määrärahalla. Viimeinen merkintä kirjaston karttumisesta oli vuodelta 1955, jolloin siihen oli varattu 10 000 markkaa. Muistona kirjastosta on edelleen iso hyllyllinen kirjoja Naisklubin eteisaulassa.

Yhdistyksen jäsenet haaveilivat omista tiloista ja talouskoulun perustamisesta. Mahdollisuus omien tilojen hankkimiseen tuli, kun Nuija Oy ilmoitti olevansa valmis myymään kiinteistönsä Naisklubille. Kiinteistöjen hinta oli 200 000 markkaa. Klubilla ei ollut siihen aikaan paljon rahaa koossa, joten jouduttiin ottamaan lainaa. Kauppakirja kirjoitettiin 10.5.1920. Tämän jälkeen alkoi ankara aherrus rahan keräämiseksi. Pidettiin iltamia, arpajaisia, myyjäisiä ja ohjelmallisia juhlia. Huoneistoa vuokrattiin myös kokousten ja iltamien pitoon. Rahaa saatiin niin paljon kokoon, että vuonna 1930 velka saatiin lopulta maksettua.

Verovelvollisen täyttämässä kiinteistöselostuksessa vuodelta 1948 kerrotaan Suomalaisen Naisklubin omistavan Oy Nuijan, jonka rekisterinumero oli 209/8. Rakennus A oli tiilirakennus ja sisälsi kolme kerrosta. Rakennuksessa sijaitsivat koulu ja asunto. Rakentamisvuosi oli 1934. Rakennus B, jonka rakennusvuosi oli 1881, oli puolitoistakerroksinen hirsirakennus. Siinä sijaitsivat asunto, leipomo ja lastenhuolto. Rakennus C, jonka rakennusvuosi oli 1896, oli yksikerroksinen ja siinä sijaitsivat asunto ja päiväkoti.

Vuoden 1937 elokuussa Suomalainen Naisklubi vuokrasi piharakennuksen alakerran kokonaan, puusuojan ja osuuden kellariin Vaasan Suomalaiselle Ammattikoululle.