Vaasalaisia yhdistyksiä perustamassa
Toimintansa alkuaikoina Naisklubi tuki monenlaisia tapahtumia Vaasassa. Sotilaskotikysymys tuli esiin Naisklubilla jo vuoden 1918 syksyllä. Klubilaiset osallistuivat Vaasan kaupungissa järjestettyyn varojen keräämiseen useilla listoilla ja Naisklubin keräämä osuus oli 30 000 mk. Lisäksi klubilaiset toimivat Sotilaskodissa apulaisina sovittuina vuoroiltoina kaupungin muiden naisjärjestöjen edustajien kanssa.
Lotta Svärd ja Mannerheimin
Lastensuojeluliitto
Vuoden 1918 sota oli suomalaisille raskas kokemus. Sodan melskeiden keskellä monet naiset halusivat auttaa miehiään ja julkaisivat lehdissä kirjoituksia, joissa kehotettiin naisia jopa sotilaalliseen toimintaan. Mutta kaikki eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä vaan vetosivat naisen luontaiseen hoivaviettiin. Asiasta keskusteltiin lehtien palstoilla, kunnes valkoisten joukkojen komentaja kenraali Mannerheim esitti oman mielipiteensä naisten osallistumisesta taistelutoimintaan. Hän kirjoitti useissa lehdissä julkaistuna toivomuksenaan olevan, että armeija saisi apua Suomen naisilta monien tarpeiden tyydyttämisessä, kuten sairaanhoidossa, vaatteiden valmistuksessa, kodin hoitamisessa ja niiden lohduttamisessa, jotka ovat rakkaimpansa menettäneet. Taistelua rintamilla Mannerheim ilmoitti pitävänsä miehen oikeutena ja velvollisuutena.
Mannerheim loi perustan naisten maanpuolustustyölle, ja Lotta Svärd -yhdistyksiä alettiin perustaa ympäri maata. Nämä yhdistykset liitettiin suojeluskuntien ylipäällikön von Essenin toimesta paikallisiin suojeluskuntiin ja perustettiin paikallisten suojeluskuntien yhteyteen.
Lokakuussa 1919 Vaasan Suomalaisen Suojeluskunnan esikunta saapui Naisklubin vieraaksi. Tilaisuudessa paikallispäällikkö luki Mannerheimin päiväkäskyn, jossa todettiin, että naisillakin on Suomessa suojeluskuntavelvollisuutensa. Tämä voitiin parhaiten toteuttaa perustamalla Lotta-Svärd -yhdistyksiä. Ajatus sai kannatusta ja lokakuun 20. päivänä Naisklubi päätti, että Lotta Svärd -yhdistyksen paikallisosasto perustetaan itsenäiseksi, Naisklubista riippumattomaksi järjestöksi. Vaikka Lotta-Svärd -yhdistys toimi Naisklubista irrallaan, se ei estänyt Naisklubin jäseniä runsain joukoin työskentelemästä perustetun järjestön monipuolisessa toiminnassa ja useissa johtotehtävissä.
Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vaasan osaston perustamisasia oli kulkenut Naisklubin kautta. Vuoden 1920 syksyllä liitto otti yhteyttä kirjeitse Naisklubin jäseniin lasten asioissa. Klubin tiloissa järjestettiin 16.10.1922 kokous kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton suomalaisen osaston perustamisesta Vaasaan. Lopullinen perustava kokous pidettiin 28 päivänä marraskuuta 1922. Siinä kokouksessa valittiin johtokuntaan maaherra Bruno Sarlin, johtajatar Naemi Ingman, kauppaneuvoksetar Ruusa Tikanoja, tarkastaja Elin Bergroth, tuomari Lauri Halme ja opettaja A. Nederström. Johtokunnan kokousta seuranneena joulukuun 15. päivänä valittiin puheenjohtajaksi maaherra Sarlin, varapuheenjohtajaksi tuomari Halme ja rahastonhoitajaksi rouva Tikanoja, sihteeriksi otettiin rouva Hilja Vestberg.
Suomalaisen teatterinkin perustaminen syntyi Naisklubin toiminnan yhteydessä. Koko toimintansa ajan Naisklubi oli tukenut myös monenlaisia hyväntekeväisyyskohteita. Muun muassa sotilaille oli kerätty joululahjapaketteja, annettu varoja jääkärimitaliin, avustuksia Lapin hädänalaisille, osallistuttu syövän- ja tuberkuloosin vastustamiskeräykseen, avustettu Aseveli- ja Kaatuneitten omaisten keräyksiä, lahjoitettu lippu VSK:lle ja kaksi viiriä JP I:lle, avustettu heimoveljiä, tuettu Vaasan Partiotyttöjen oman majan hankintaa ja Vaasan Jääkäripatsas -hanketta.
