Vanhainkodin piirustukset ja tonttijako valmiina
Vanhainkotirahasto karttui nopeasti ja 1960-luvulla ryhdyttiin vanhainkotia suunnittelemaan Naisklubin omalle tontille kadun viereen. Piirustuksetkin olivat jo valmiina. Vanhainkotiajatus koki kuitenkin takaiskun, kun Raha-arpajaisyhdistys ei suostunutkaan lukuisista anomuksista huolimatta rahoittamaan rakennuskohdetta. Tästä syystä jouduttiin luopumaan vanhainkotisuunnitelmasta ja tilattiin piirustukset kerrostaloa varten arkkitehtitoimisto Hakola-Schutz-Perttula-Slottelta.
Helmikuussa 1966 valittiin rakennustoimikunta, johon kuuluivat Elvi Eljala, Ritva Hyöky, Saara Tyyni, Aune Vaali, Judith Emils son ja Vieno Kupila. Toimikunta kokoontui uuden talon suunnittelun merkeissä useita kertoja ja alustavat piirustukset pyydettiin arkkitehti Sulo Kalliokoskelta. Arkkitehti Silanderin tekemä luonnos esiteltiin ja keskusteltiin mahdollisuudesta sijoittaa kadunpuoleiseen rakennukseen sairausvakuutustoimiston tilat, baari ja leipomon myymälä sekä pihanpuoleiseen rakennukseen leipomo, askarteluhuone, kerhohuoneet ja vanhusten asuntoja. Samalla puhuttiin seitsemänkerroksisen tornitalon huoneistotilojen sijoituksesta kerroksittain. Ensimmäiseen kerrokseen tulisivat Naisklubin kerhotilat.
Vaasan Läänin Sosiaalihuollon piiritarkastaja Olli Viljasen Naisklubille osoittamassa lausunnossa todettiin, että vuonna 1966 julkaistussa valtakunnallisessa väestöennusteessa vanhusten sekä absoluuttisen että suhteellisen määrän kasvaessa oli tehtävä sellainen johtopäätös, että vanhuksille tulevien erilaisten sosiaalisten palvelujen kehittämiseen oli kiinnitettävä huomiota. Vaasassakin tulisi olemaan jatkuva tarve tehostaa vanhusten sosiaalisia palveluja. Pääpaino tulisi kuitenkin olla paitsi avohuollon palveluksissa myös pitkäaikaissairaiden vanhusten hoitopaikkojen ja vanhusten vuokra-asuntojen järjestämisessä. Tästä johtuen voitiin vuokra-asuntojen lisäämistä pitää selvästikin tarkoituksenmukaisena ja välttämättömänä.
Vuonna 1970 Vaasan kaupunginhallituksesta Eilo Eriksson ja Matti O. Vironmäki vastasivat Naisklubin rakennushanketta koskevaan tiedusteluun todeten, että Vaasan kaupungissa oli huutava pula vuokra-asunnoista. Tilannetta vanhusten asuntokysymyksen osalta kuvasi hyvin se, että kaupungin rakennuttamaan vanhusten taloon oli 200 hakijaa enemmän kuin voitiin sijoittaa. Yksityisissä vanhainkodeissa oli tulijoiden runsauden takia jouduttu korottamaan sisäänpääsyikärajaa. Tästä johtuen Naisklubin rakennushanketta tervehdittiin ilolla ja toivottiin sen johtavan myönteiseen tulokseen.
