Naisklubi perustaa talouskoulun

Naisklubi avusti monella tavalla silloisissa poikkeuksellisissa oloissa hätää kärsiviä henkilöitä ja perheitä. Oman talon oston yhteydessä virisi kysymys talouskoulun perustamisesta paikkakunnalle, koska yhdistys halusi tehdä työtä nousevan sukupolven hyväksi. Samalla korostettiin yhteiskunnan hyvinvoinnin lähtevän hyvinvoivasta perheestä.

    

 Käsityön, talouden ja lastenhoidon opetusta naisille

Maaliskuussa vuonna 1919 pidetyssä Naisklubin kokouksessa todettiin, että tyttöjen koulukasvatuksesta on melkein poikkeuksetta jätetty pois aineet, jotka kasvattaisivat heistä kelvollisia perheen huoltajia. Käsityön, talouden ja lastenhoidon opetus olivat aineita, joita ei suuremmassa määrin enää tavattu koulujen opetussuunnitelmissa. Tämän epäkohdan olivat naiset huomanneet ja tehdäkseen jotain asialle olivat useat naisyhdistykset perustaneet omilla paikkakunnillaan talous- ja käsityökouluja.

       Tavoitteena oli saada Vaasassakin toimimaan syksystä lähtien kotitalouskoulu ja käsityökoulu niin pian kuin olot valtiollisessa maailmassa olisivat vakiintuneet ja käsityöaineita ja välineitä voisi saada kohtuuhinnoilla. Jotta koulut voitaisiin saada mahdollisimman kannattaviksi, niihin tulisi saada oppilaita myös maaseudulta. Oppilaille pitäisi myös pystyä järjestämään asunnot. Johtokunnan tehtäväksi tuli kartoittaa yhdistyksen mahdollisuus ostaa talo Kauppapuistikko neljästä Oy Vaasan Nuijalta. Johtokunta päätti tiedottaa ja innostaa talouskoulun perustamisesta myös suurta yleisöä sanomalehtikirjoitusten avulla. Hilja Vestberg ja Naimi Ingman lupautuivat kirjoittajiksi.

     Huhtikuun 4. vuonna 1919 liikkeenjohtaja N. Eskola, pankinjohtaja S. V. Luutonen, sanomalehden toimittaja V.J. Tuomikoski ja kansakoulunopettaja M. Kivinen kirjoittivat:

Koska Vaasassa ja sen ympäristössä ei ole olemassa minkäänlaista kotitalouskoulua, pyydämme mitä lämpimämmin suositella Vaasan Suomalaista Naisklubia semmoisen perustajaksi paikkakunnalle, koska se on kipeän tarpeen vaatima. Osoitteeksi siitä, että asiaa harrastetaan eri piireissä, olkoon mainittu, että Vaasan Nuija on laitoksen avustamiseksi lahjoittanut 10.000 mk ja 10.000 mk samoin käsityökoulua varten V.S.N:lle, koska klubilla sen mielestä on parhaat edellytykset sekä näiden perustamiseen että ylläpitoon, sen jäsenmäärä kun nousee pariin sataan ja juuri näiden opistojen aikaansaaminen oli eräänä vaikuttavana syynä klubin perustamiseenkin vuosi sitten ja näitä aikomiaan laitoksia varten on yhdistys jo ostanut oman talonkin.

Vaasan Suomalainen Naisklubi päätti 7.5.1919 perustaa talouskoulun Vaasaan. Koulun rakennushanketta ajamaan valittiin rouva Hilja Vestberg sekä neiti Reetta Heiskanen ja rahastonhoitaja Hilma Vallinmäki. Rahankeräys koulun perustamiseksi tuotti 40 000 mk, valtiolta saatiin 60 000 mk ja loput varat kerättiin muun muassa myyjäisillä. Koulun perustamislupa saatiin valtioneuvostolta 1.9.1920. Perustamiskuluihin saatiin 3000 markkaa ja vuotuista avustusta 6000 markkaa.

     Koulun asioita hoiti syyslukukauden 1920 Klubin keskuudestaan valitsema johtokunta, jonka jäseninä olivat Naisklubin puheenjohtaja Hilja Vestberg, Hilma Vallinmäki, Naemi Ingman, Aina Martikainen, Hanna Eskola, Rosa Tikanoja, Helena Aarre, Tyyni Mäkelä ja Iina Seppänen. Maataloushallituksen määräyksestä 7.12.1920 muuttui johtokunnan kokoonpano siten, että Naisklubia eli omistavaa yhdistystä edusti yksi jäsen, Martta-yhdistystä yksi jäsen ja heidän varajäsenensä sekä itseoikeutettuna koulun johtaja. Martta-yhdistyksen edustajana johtokunnassa olivat olleet Hilma Vallinmäki, Ilona Soini, Aino Reinamo, Martta Melantie ja Jenny Rönkä. Talouskoulu oli alusta asti Maataloushallituksen valvonnan alaisena aina 1.7.1968 asti, jolloin kaikki kotitaloudelliset oppilaitokset siirrettiin Ammattikasvatushallituksen alaisuuteen. Kotitalousneuvokset ja kotitalouden tarkastajat tekivät vuosien aikana useita tarkastuksia antaen samalla hyviä ohjeita ja neuvoja.



Toimintaa talouskoulun rahoittamiseksi ja vähäosaisten hyväksi

Koululle alettiin etsiä johtajatarta ja opettajia. Ilmoituksia julkaistiin Uudessa Suomessa ja Helsingin Sanomissa. Vaasan Talouskoulu aloitti toimintansa Naisklubin tiloissa 1.9.1920. Johtajattareksi valittiin Impi Rauma. Koulu oli oikeastaan monipuolinen kotitalouskoulu, koska sen yhteydessä toimi käsityöosasto kuusi vuotta ja kutomo-osasto neljä vuotta.

      Koulussa opiskeltiin aluksi kahdessa vuorossa, koska keittiöitä oli vain yksi. Koulun ylläpito tuli monesti raskaaksi, sillä valtionapu oli pieni. Tästä syystä järjestettiin arpajaisia, myyjäisiä, iltamia ja kerjättiin sekä kerättiin varoja. Oli aatteellisia juhlia, eri yhdistysten tanssiaisia ja urheiluseurojen kokouksia. Järjestettiin myös häitä ja lausuntailtoja. Rahaa oli tultava eikä tilava huoneisto saanut olla tyhjänä. Vuosien saatossa koulun oppilasmäärä kasvoi. Valtio lupasi isompaa avustusta mutta vaati samalla, että huoneisto oli saatettava Maataloushallituksen hyväksymään kuntoon. 

     Marraskuun 9. vuonna 1920 Vaasan Suomalainen Naisklubi piti kutsut Vaasan Talouskoulussa. Paikalle oli kutsuttu suuri joukko koulun kannattajia ja ystäviä päivällisille koulun huoneistoon. Satakunta henkeä kutsuttuja ja emäntäväkeä nautti komean ja maukkaan aterian. Koulun tarmokas johtajatar ohjasi tilaisuutta ja oppilaat pitivät huolen tarjoilusta.

      Naisklubin puheenjohtaja Hilja Vestberg toivotti vieraat tervetulleiksi. Hän kertoi myös koulun syntyvaiheista ja kiitti kaikkia niitä, jotka olivat edistäneet laitoksen aikaansaamista. Vieraiden puolesta toimittaja V. J. Tuomikoski kiitti Naisklubin jäseniä ja Talouskoulun johtohenkilöitä tuoden ilmi heidän ilonsa suomalaisten naisten suuresta menestyksestä ja koulun nopeasta kehityksestä sen lyhyenä toimikautena. Johtajatar Naemi Ingman lausui kiitokset asian eteen uhrautuneille naisille ja Talouskoulun johtajattarelle sekä mainitsi ahkeruudella, siisteydellä ja säästäväisyydellä saavutetun paljon sellaista, mitä muuten olisi ollut vaikea saavuttaa. Läänin maaherra B. Sarlin onnitteli laitosta ja puhui vakavin sanoin kodin ja perheen merkityksestä yhteiskunnan ja valtion perustuksena. Talousopetuksella ja naisten käytännöllisellä kehittämisellä oli erikoisen suuri merkitys koko kansalle. Ne olivat erittäin tärkeitä vastapainoja ulospäin suuntautuville harrastuksille, jotka jo silloin pyrkivät etualalle. Aterian lopuksi laulettiin isänmaallisia lauluja. Vieraille jäi illasta hauska muisto ja vaikutelma, että kaupungin suomalaisten naisten tarmokas toiminta oli kantanut hedelmää.


Työ- ja opetusohjelma Vaasan Talouskoululle

Vaasan Talouskoulun tarkoituksena oli antaa naisille tietopuolista ja käytännöllistä opetusta kotitalouden hoidossa ja tehtävissä, herättää heissä halua ja innostusta talouteen ja käsitöihin, jotta he sittemmin kelpo emäntinä, taloudenhoitajina ja palvelijoina toimisivat taitavasti, säästäväisesti ja huolellisesti kotien hyväksi.

    Ensimmäisenä lukuvuonna kotitalouskoulussa oli 16 oppilasta ja käsityöosaston opettajatarosastolla 11 oppilasta. Lisäksi järjestettiin iltakursseja. Oppiaineina olivat muun muassa ruokatavaraoppi, sisätyöoppi, kasvistarhaus, terveys- ja lastenhoito-oppi. Koulun lukusaliin tilattiin Uusi Suomi, Suomen Kuvalehti, Omakoti ja Kotiliesi. Ilmaiseksi saatiin Vaasa, Ilkka ja Pellervo.        

       Lukuvuoden kuluessa vuonna 1921 järjestettiin koulussa seuraavat kurssit:

a)     Talousammattikurssi naisille, jotka aikoivat emännöitsijöiksi tai taloudenhoitajiksi ruokaloihin, turvakoteihin sairaaloihin ym. Kurssi kesti 6 kuukautta alkaen elokuun 15. päivänä.

b)    Kolme 12 viikkoa kestävää talouskurssia kansakoulun läpikäyneille, jotka eivät olleet ennen saaneet talousopetusta. Syksyllä alkoi kurssi elokuun 15. päivä, talvella marraskuun 15. päivä ja keväällä maaliskuun 15. päivä.

c)     Kolme 12 viikkoa kestävää käsityökurssia järjestettiin syksyllä, talvella ja keväällä. Nämä alkoivat samoihin aikoihin kuin 12 viikkoa kestävät talouskurssit.

d)    Syksyisin järjestettiin säilykekursseja ja tilan salliessa lukukauden aikana lyhempiaikaisia kursseja ruoanvalmistuksessa kello 18–21 perheenemännille, tehtaantyöläisille ynnä muille, joilla ei ollut tilaisuutta ottaa osaa aamupäiväkursseihin.

e)     Lukuvuoden kuluessa järjestettiin lyhytaikaisempia käsityökursseja kello 18–20.

Käytännöllisen opetuksen tärkein puoli oli ruuanvalmistus. Sen ohella opetettiin noudattamaan säästäväisyyttä ja huolellisuutta, laskemaan ruokien ravintoarvot ja hinnat, harjoiteltiin ostoksien tekemistä, yksinkertaisemman ja hienomman ruoan valmistusta, leipomista, leikkeleiden valmistusta, hedelmien, marjojen, vihannesten, sienien ja lintujen säilöön panemista, sahdin ja virvoitusjuomien tekemistä sekä suovan ja saippuan keittämistä. Paljon kiinnitettiin huomiota myös siistimis- ja puhdistamistöihin, jotta oppilaat saataisiin ymmärtämään puhtauden merkitys kodeissa ja taloudessa. Oppilaat saivat lisäksi opetusta vaatteiden pesussa, mankeloimisessa, tavallisessa silityksessä ja kiiltosilityksessä.

      Vuonna 1922 kotitalouskoulun johtajattarena aloitti Reetta Heiskanen. Hän oli kotoisin Iisalmesta ja käynyt Helsingin Kasvatusopillisen Talouskoulun. Vuonna 1923 Kotitalouskoulussa oli oppilaita päiväosastolla 40, säilykekurssilla 20, iltakurssilla 38 ja Vaasan Puuvillatehdas Oy:n työläisilleen kustantamalla kurssilla 22. Päivällä järjestettävällä käsityökurssilla oli oppilaita 22, iltakurssilla 103, kutomakurssilla päivällä 23 ja illalla kaksi.



Kotitalouskoulun 10-vuotiskertomus

Kotitalouskoulu vietti 10-vuotisjuhlia vasta 16.2.1931. Vaasalaiset naisjärjestöt oli kutsuttu yhteiseen illanviettoon Naisklubin huoneistoon. Paikalla olivat Martat, Lotat, Naisvoimistelijat, sekakuoro Sirpaleiden naisosasto, Koteja kodittomille -yhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliiton osasto ja Yhteiskoulun kannatusyhdistys. Puheenvuoroja juhlissa käyttivät Lottien Anni Laurell, Sirpaleiden Olga Seppälä, Koteja kodittomille -yhdistyksen Pirkko Molander ja Naisvoimistelijoiden ammattientarkastaja Elin Bergroth.

      Kymmenvuotiskertomuksesta kävi ilmi, että opetussuunnitelma oli laadittu kotitalouskoululle Maataloushallituksen ohjelman mukaisesti ja se oli suurin piirtein pysynyt muuttumattomana. Alkuperäiset kolme kuukautta kestävät kurssit oli juhlavuotena muutettu 4,5 kuukautta kestäviksi. Koulun yhteydessä kuusi vuotta toiminut käsityöosasto ja neljä vuotta toiminut kutomo-osasto oli valitettavasti taloudellisista syistä täytynyt lopettaa. Vuosittain oli järjestetty myös eripituisia iltakursseja ruuanlaitossa ja kodinhoidossa. Näille kursseille olivat pystyneet osallistumaan myös päivisin työssä käyvät.

      Koulussa oli riittävästi oppilaita ja toisinaan hakijoita oli ollut niin paljon, ettei kaikkia pyrkijöitä ollut voitu ottaa vastaan. Oppilasmäärä osoitti koulun tarpeellisuuden paikkakunnalla. Pätevän ja toimessaan innostuneen opettajakunnan merkitystä korostettiin opetuksen ja koulun kehityksen edistäjinä.

       Koulun taloudellisessa katsauksessa kerrottiin valtion korottaneen säännöllisesti valtionapua. Naisklubi oli järjestänyt kuluneiden vuosien aikana useita myyjäisiä, arpajaisia ja julkisia juhlia koulun toiminnan tukemiseksi. Vuosijuhlassa todettiin, että koulun toiminta oli Maataloushallituksen valvonnan alainen ja sen toiminta oli säännöllisesti tarkastettu. Muistutuksia ei tarkastajilta ollut tullut.


 
< Toukokuu 2021 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
26272829300102
03040506070809
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31010203040506